perjantai 28. kesäkuuta 2013

Venäjä, Kazan ja UNIVERSIADIT!

Vähän alkaa jo hykerryttää, sillä ihan kohta lähtö Kazaniin koittaa. Niin siistiä! En ole koskaan käynyt Venäjällä tai ollut mukana noin isoissa kisoissa. Odotankin kisoja vesi kielellä ja seuraava kisastartti tulee olemaan siellä 9.7 klo 09.35 alkaen. Oujee.



Joku saattaa miettiä, että mitkä ihmeen Universiadit..? Niistä ei puhuta suomalaisessa urheilumaailmassa kovin paljon vaikka ne ovat merkittävät kisat osana arvokisakiertoa. On mielenkiintoista kuunnella ulkomaisten kollegoideni juttelua kisoista, sillä he arvottavat Universiadit paljon suomalaisia korkeammalle. Täältä löytyy tietoa Universiadeista, Suomen joukkue sekä linkki virallisille kisasivuille:

Mitkä ihmeen Universiadit?


Tällä hetkellä olen kotikonnuilla Paltamossa etsiskelemässä huippukuntoa kisojen kynnyksellä. Tein myös muutaman päivän kovemman treenijakson, jonka toivon auttavan kunnon löytymiseen. Oli ehkä riski tehdä tähän väliin kovemmat treenit, mutta jotain oli pakko koittaa, sillä viime viikon pelkkä lepääminen ei auttanut fiilisten paranemiseen, vaan olo oli todella löysä ja väsynyt.

Treenijakson viimeisenä päivänä jaloissa oli aivan erilainen tunne ja kykenin pitkästä aikaa hallitsemaan niiden liikkeet. Kellokin näytti jo paremmalta, joten uskon tämän olleen oikea ratkaisu. Toki kaikki riippuu nyt siitä miten palaudun ja alkaako herkkyys löytyä tämän reilun viikon aikana. Pyrin tekemään kaiken mahdollisimman huolellisesti, jotta pystyisin Kazanissa parhaimpaani ja myös siitä eteenpäin heinäkuun tärkeissä koitoksissa sama suunta vain jatkuisi.

Ihanaa olla kotona. Pakko taas sanoa, että maalla on kyllä kaikki paremmin :)

Pian on taas se aika, jolloin lippua hiilataan vieläkin korkeammalle. Tsemppiä toverit!

perjantai 21. kesäkuuta 2013

tiistai 18. kesäkuuta 2013

Saksan Regensburg ja Turun Paavo Nurmen kisat

Kantapään kautta oppiminen on se paras tapa, vai mitä olette mieltä? Taas on nimittäin kierros sitä kautta heitetty ja suunnataan kohti uutta ja parempaa. No, eipä tämä meikäläisen tapauksessa mikään jymyuutinen ole, sillä onhan sitä ennenkin koitettu rajoja siellä väärällä suunnalla. Tällaisia sohelluksia on kuitenkin saatu aikaiseksi:

Regensburg
ae: 13,70 -2,6m/s
lk: 13,64 -1,8m/s

Turku, Paavo Nurmen kisat
ae: 13,51 +0,1m/s
lk: 13,90 -0,6m/s

Kisoja on siis tullut ja mennyt ja siltä ne ovat osittain tuntuneetkin. Saksan reissu oli hieno ja opettavainen. Kisat oli hyvin järjestetty ja kelit kohdillaan kaiken muun paitsi tuulen osalta. Sillehän ei tietenkään mitään mahda, mutta kyllä 2-3 metrin vastatuuli vähän harmitti tuloksen kannalta. Tuntuma tekemiseenkään ei ollut paras mahdollinen, johon edellisen päivän matkustus saattoi toki vaikuttaa. Mutta senkin riskin otin tietoisesti ja nyt olen jatkon kannalta viisaampi matkustus -ja kisapäivien suhdetta suunnitellessani.

Oli todella outoa, ettei minua jännittänyt lainkaan! Minua, joka olen aina kisoissa into piukeimmillaan jännityksen takia ja kaikkein useimmin vessajonon jatkeena. Saksan kisa ei syystä tai toisesta saanut minua syttymään ja olikin työn takana yrittää herätellä itseään vielä toiseenkin juoksuun. Alkueräjuoksu on kokonaisuutena ehjempi ja tasapainoisempi, mutta toki tuohon tuuleen se oli melkoista puskemista. Finaalissa en vain enää jaksanut loppuun saakka ja juoksu hajosi muutamien aitakolhujen vuoksi.

Turussa sain jo vähän jännitystä päälle ja minulla oli alkueräjuoksuun valmistautuessa melko hyvä tuntuma jaloissa. Vesisade rytmitti mukavasti verryttelyä ja minulla oli hyvä ja iloinen fiilis. Alkueräjuoksu oli parempaan päin, mutta loppu ei kulkenut vieläkään kovin hyvin. Finaaliin valmistautuminen oli taas väsynyttä ja jouduin tsemppaamaan kovasti, että sain itseni hereille. Juoksu ei sujunut kovin hyvin. Alussa olin vielä rytmissä kiinni, mutta väsymys iskikin jo kuudennen aidan jälkeen. Jalat eivät vaan liikkuneet kunnolla ja rysäytin päin seuraavaa aitaa. Sen jälkeen en saanut enää juoksua kasaan ja viimeiset aidat olivat melkoista taistelua. Mutta maaliin selvittiin ja onpahan nyt se kauden heikoin aikakin juostu! Ei tarvi sitäkään tämän kauempaa odotella. Nyt se on tehty ja seuraavissa kisoissa voi taas juosta sinne omalle tasolleen ja mieluiten ennätyksen paremmalle puolelle.

Pohdin kovasti huonoja tuntemuksiani ja taas se pienoinen luottamuksen pula alkoi hiipiä takaraivoon. Juurikin se sama ajatus joka varjosti viime vuonna kisakauden ensimmäisiä viikkoja vaikeiden kisojen jälkeen. Juuri se sama ajatus, joka muistutteli itsestään myös hallikaudella. Se sama ajatus, joka kuitenkin maltin ja  uskomisen voimalla kääntyi voitoksi ja juoksun löytymiseen.

Selailin harjoituspäiväkirjani viime viikkoja ja sen sanoma oli julmempi kuin osasinkaan ajatella. Kilpailukautta on siis kulunut vasta kolme viikkoa, mutta olen jo juossut neljässä kisassa, joissa yhteensä kahdeksan starttia. Ja kun luulin muuten ottaneeni kevyemmin, olinkin tehnyt melko kovia hermottavia harjoituksia ja matkustanut kisapaikoille lepopäivinä. Niinpä! Ei kai asiaa tarvitse sen enempää avata muuten kuin sanomalla, että olen tyhmä. En siis nostanutkaan jalkojani seinälle, vaikka viimeksi kovasti niin lupailin.

Nyt kun viimein tajusin asian, täytyy ihan oikeasti keventää, ottaa iisimmin ja levätä. Kun olen keskustellut tuntemuksistani itseäni viisaampien kanssa, he ovat olleet samoilla linjoilla ja jopa ihmetelleet sitä, kuinka en ole asiaa aiemmin tajunnut. Jauhan itse asiasta muille ja en omalle kohdalleni osaa sitä soveltaa.

Toinen juttu on ruoka ja energian saaminen. Viime viikolla tämäkin oli tapetilla, kun olin todella väsynyt ja en jaksanut tehdä mitään. Minulla oli koko ajan heikko olo, hieman nälkä, mutta silti luulin syöväni koko ajan ja riittävästi. Asia olikin aivan toisin.. Olin vähentänyt hiilareiden syömistä tajuamatta sitä itse. Kai jotenkin järkeilin, etten tarvitse niin paljon energiaa, koska en treenaa kovaa. Huoh, vielä tässäkin iässä täytyy näitä juttuja terästää itselleen. Palautuminen ei lähde käyntiin, mikäli keho on jatkuvasti energiavajeessa. Nämä on vaikeita juttuja ja jokaisen keho palautuu eri tavoin. Omalleni en ole juurikaan sitä mahdollisuutta etelän leirin jälkeen antanut. Nyt tilanne on parempi ja toivotaan ettei näillä tyhmyyksilläni ole ollut sen kauaskantoisempia vaikutuksia. Yritin kyllä korjata tilanteen järjettömällä hiilaritankkauksella, joka kieltämättä sisälsi myös niitä huonompiakin hiilariversioita. Hyvää oli ja hyvää teki! :)

Tämä viikko otetaankin nyt superiisisti ja tunnostellaan, mihin suuntaan jalat alkavat viedä. Onneksi kelitkin ovat lämpenemään päin ja juhannuksena pääsen Toivon mukaan mökille rauhoittumaan tämän viikon tenttiuperruksen jäljiltä.

Mukavaa ja rauhallista juhannusta!

Ps. MINUT VALITTIIN UNIVERSIADIJOUKKUEESEEN!!! Tulee olemaan Leinosen tytölle taas kova paikka ja huikea fiilis päästä isoihin kisoihin :)

maanantai 3. kesäkuuta 2013

Ajatuksia kilpailukauden alkumetreiltä

Kesän 2013 kilpailukausi on rykäisty käyntiin. Kaksi hyvin erilaista aitakisaa takana ja tulokset olivat seuraavat:

Jyväskylä 28.5, 13,50 +0,3m/s 
Espoo 2.6, 13,30 +3,6m/s

Jyväskylässä jouduin juoksemaan yksin ja eihän siinä oikein kisafiilistä päälle saanut. Olosuhteissa ei ollut mitään valittamista, mutta kisoista jäi ikävästi treenin maku suuhun. Tosin treeniksi se oli hyvä suoritus ja oli mukava huomata, että aitavälien kanssa ei ollut mitään ongelmaa. Olen ottanut myös opiksi aiemmista vuosista, sillä nyt kroppa on valmiimpi kisoihin kuin esimerkiksi vuosi sitten, jolloin vaadittiin monta viikkoa siihen, että tekemistä saattoi edes kutsua aitajuoksuksi. Nyt se muistuttaa ainakin etäisesti oikeaa tekemistä jo tässä vaiheessa kautta ja olen tyytyväinen. Kevään uusi rytmitys vaikuttaa olleen aiempaan onnistuneempi. Aitatekniikan kanssa on toki vielä hieman painimista, sillä viihdyn aidan päällä aivan liian kauan. Luulen, että kun muita kovia aitureita astelee samalle viivalle, niin tulee tällekin tytölle kiireempi päästä aidalta alas.

Espoossa oli jo muitakin osanottajia ja kisafiilis alkoi löytyä. Sinne valmistautuminen oli hieman vaikeaa ja juoksu takkusi vielä edellisenä päivänä pahemman kerran. Kuitenkin kovana kilpailijana sain itseni ennen starttia hereille ja tuntuma tekemiseen oli parempaa. Edellisen päivän valmistavan treenin takut unohtuivat yllättävän helposti, eivätkä painaneet mielessä sen enempää. Kisan aikana myötätuulta oli AIVAN liikaa ja aitominen kävi välillä todella ahtaaksi. Saipa siinä muutama aitakin kunnon kyytiä matkan varrella. Onneksi maaliin päästiin ja aika oli ihan hyvä.

Olin itse todella tyytyväinen lähtöön, sillä se näyttää nyt löytyvän ja pääsin hyvin kiinni heti ensimmäiseen aitaan. Palikat alkavat loksahdella kohdilleen! Vieläkin niitä on useita hukassa, mutta kausi on vasta aluillaan ja minulla luottavainen fiilis siihen, että juoksua on mahdollista viedä vielä tänä kesänä paljon eteenpäin.



Olen ollut nyt pari viikkoa Suomessa ja kesän huippukunto on vielä tekeytymässä, joten odottelen kiihtyvää vauhtia kesän edetessä. Tästä on hyvä jatkaa kohti kesän ehdottomia kohokohtia, jotka ovat Universiadit Venäjän Kazanissa ja tietenkin myös Moskovan MM-kisat, mikäli vauhti riittää ja valinnat osuvat kohdalle. Moskovaan rajat ovat kovat  A: 12,94 ja B: 13,10, mutta eivät meille naisaitureille lainkaan mahdottomat. Myös Vaasan Kalevan kisat ovat kesän tärkeimpien kisatapahtumien joukossa.

Kevään aikana olen oppinut hyvin paljon itsestäni urheilijana. Olen saanut ympärilleni uusia ihmisiä, joiden kanssa olen pystynyt jakamaan asioita ja siten keskittymään harjoittelussani olennaiseen. Omat vastuuni ja paineeni valmentautumiseen ovat pienentyneet ja minusta on tullut vahvempi kuin koskaan ennen, niin henkisesti kuin fyysisesti ;). Olen oppinut paljon tapoja, joiden avulla pystyn kehittymään vielä paremmaksi urheilijaksi ja on ollut hienoa kyetä hallitsemaan kokonaiskuvaa selkeämmin. Näiden tärkeiden ihmisten kanssa aion ehdottomasti jatkaa yhteistyötä, sillä yhteinen luottamus on olemassa. Olen siitä erittäin iloinen!


Ensi viikonloppuna juoksen Saksan Regensburgissa ja siellä tavoittelen huippuaikaa kovien tyttöjen rinnalla. Toivottavasti olosuhteetkin suosivat ja kisakunto jatkaa nousuaan. Lippua yritetään taas hiilata entistäkin korkeammalle!

Tässä vinkkejä kisakunnon etsimiseen:

Palauttelu
Mielikuvaharjoittelu
Rentoutuminen

Tsemppiä etsintöihin ja nähdään pian!