maanantai 13. joulukuuta 2010

Maajoukkueleiri

Olin viime viikonloppuna maajoukkueleirillä Pajulahdessa. Oli todella mukavaa nähdä muita tyttöjä ja päästä treenailemaan porukalla. Leiri kesti neljä päivää ja teimme sinä aikana kahdeksan treeniä, joista onneksi muutama oli myös kevyitä palauttavia treenejä. Kyllä taas huomasi viikonlopun jälkeen juosseensa. Oli nimittäin jalat aika väsyneen tuntuiset. No, ei ihmekään, kun juoksimme kolmena päivänä peräkkäin aika kovaa piikkareilla. En ole ihan tottunut tuollaiseen tahtiin. Pystyin kuitenkin tekemään kaikki treenit ilman mitään sen suurempia ongelmia. Muutenkin jäi ihan hyvä fiilis siitä, että kunto on ihan hyvällä mallilla ajankohta huomioon ottaen. Paljon on vielä tekemistä nopeudessa ja aitatekniikassa, mutta onneksi tärkeimpiin hallikisoihin on vielä pari kuukautta aikaa.

Pari viikkoa sitten sain oudon varvasvaivan. Olin lenkillä ja yhtäkkiä oikean jalkani isovarpaan tyvessä tuntui outoa kipua. En pystynyt tekemään treeniä loppuun, koska kipu äityi niin pahaksi, etten edes pystynyt kävelemään kunnolla. Olin todella ihmeissäni asiasta, sillä en mielestäni loukannut jalkaa mihinkään. Koska kipu ei hellittänyt muutamaan päivään, päätin mennä näyttämään jalkaani lääkärille. Se kuvattiin ja onnekseni siellä ei ollut mitään rikki. Lääkäri oli sitä mieltä, että varvas on vain venähtänyt jotenkin tai siihen on tulossa ns. jäykkä isovarvas. Minulla on jo vasemmassa jalassa vaivasenluu, joka tuli siihen viisi vuotta sitten.

Vaisenluun kehittyminen voi periytyä geeneissä, mutta myös liian kapeat kengät voivat vaikuttaa sen muodostumiseen. Vaisenluussa isovarvas painuu sivusuunnassa muita varpaita kohden ja aiheuttaa siten pullistuman isovarpaan tyveen, koska isovarpaan luuston kulma muuttuu. Vaiva on hyvin tyypillinen vanhoilla ihmisillä ja yleisempi naisilla kuin miehillä.

Erona vaivasenluussa ja jäykässä isovarpaassa on se, että jäykkä isovarvas on pohjimmiltaan nivelrikkotauti ja että varvas ei käänny vinoon vaivaisenluun tavoin. Jäykän isovarpaan tyypillinen oire on – kuten nimikin sanoo – jäykkyys ja kipu, joka pahenee jalkaa rasittaessa. Jäykkä varvas ei taivu ylöspäin ja aiheuttaa kipua ja ongelmia juostessa, hyppiessä, tanssiessa ja portaita kävellessä. Vaiva onkin tyypillinen ihmisillä, jotka ovat harrastaneet juoksua, hyppylajeja tai pallopelejä. Tanssijoilla vaivaa pidetään lähes ammattitautina. Joskus jäykän isovarpaan taustalla voi olla tyviniveleen kohdistunut vamma, esimerkiksi niveleen ulottunut murtuma tai rustovaurio.

Todella ikäviä vaivoja molemmat. Erityisesti pikajuoksijalle. Mutta onneksi jalkani on jo paljon parempi ja siksi toivonkin, että kyseessä olisi ollut vain venähdys. Ei kai tässä voi muuta sanoa, kuin että tällaista tämä urheilijan arki vaan on.

Ihanaa, kun kohta on joulu ja pääsee rentoutumaan syöden ja syöden :) En ole koskaan treenannut joulun pyhinä, enkä aio tehdä sitä tänäkään jouluna. Mielestäni joulu on juuri sopiva ajankohta unohtaa urheilu muutamaksi päiväksi ja vain tankata ja nukkua hyvin. Tuollaisen pienen lepojakson jälkeen löytyy taas ihan eri tavalla intoa ja energiaa jatkaa valmistautumista hallikauteen.

Hyvää joulua kaikille ja muistakaahan rentoutua!!